IX Motoparlamentti vauhdissa. Kuvassa vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom, Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus, Pekka Rajala, Väylävirasto, Marko Sillanpää, Traficom, Sabina Lindström, LVM, Arto Pirttilahti, kansanedustaja, Kai Mykkänen, kansanedustaja sekä Mika Kulmala, Tampereen kaupunki.
Maanantaina 18.11.2019 järjestetettiin Helsingissä IX Motoparlamentti, jonka aiheena oli Liikennejärjestelmä ja sen ympäristövaikutukset – Kohti kestävää liikkuvuutta. Tilaisuuden alustivat Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström sekä kansanedustaja Kai Mykkänen.
Motoparlamentin keskustelun perustana toimi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) viime vuonna julkistama Moottoroitujen 2-pyöräisten (M2P) strategia.
SMOTOn avauspuheenvuoron piti puheenjohtaja Marja Kuosmanen.
– Olemme keskellä ilmastonmuutosta, ja valinnat kestävään liikkuvuuteen tehdään nyt. Vaihtoehtojen pitää olla aitoja ja toimivia. Liikenne on vuorovaikutusta, ja siinä on huomioitava sujuvuus, turvallisuus, ruuhkat ja päästöt. Moottoroidut kaksipyöräiset (M2P) ovat ratkaisu, Kuosmanen totesi.
– SMOTOn tavoitteena on saada moottoroidut kaksipyöräiset hyväksytyksi sosiaalisesti tasavertaisena liikkumismuotona liikennejärjestelmässä, muistutti tilaisuuden moderaattori, SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.
”Haavoittuvien tienkäyttäjien kuten mopojen ja moottoripyörien turvallisuus varmistettava”
Tilaisuuden alusti Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström. Hän totesi, että hallitus on tekemässä ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-32. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikenteen kehittämsieen ja myös ennakoitavuutta sekä tuoda läpinäkyvyyttä poliittiseen päätöksentekoon.
LVM:n ylijohtaja Sabina Lindström.
Lisäksi se on tekemässä uutta liikenneturvallisuusstrategiaa, joka toteutetaan poikkihallinnolisena yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Se koskee koko Suomea ja kaikkia kulkumuotoja, kaikkea palveluista lähtien, ja siihen liittyy digitalisaatio ja automatisaatio sekä mm. liikkumisvälineet.
Pohjana työlle on mm. LVM:n mopostrategia.
– Digitalisaatio avaa suuria mahdollisuuksia, mutta automatisaation lisääntyessä on kiinnitettävä huomiota haavoittuvien tienkäyttäjien mukaanlukien mopot ja moottoripyörät turvallisuuden varmistamiseen kun osaksi tai täysin itseohjautuvien autojen määrä kasvaa liikenteessä, Lindström pohti.
– Prioriteettinä on varmistaa, että liikenteen automaation ratkaisut eivät heikennä mopojen ja moottoripyörien turvallisuutta ja takaavat niiden aseman liikennejärjestelmässä myös tulevaisuudessa, Sabina Lindström esitteli.
Hänen mukaansa hallituksen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen tavoite globaalistikin, ja sen saavuttaminen edellyttää toimi myös liikennesektorilla.
Toisen alustuspuheen piti kansanedustaja Kai Mykkänen (kok), joka oli huolissaan ilmastokeskustelun repivyydestä ja kaksinapaisuudesta. Hänen mielestään pitää olla kuitenkin kehityksen aallonharjalla ja löytää positiivinen agenda, jolla pystytään etenemään järkevällä tasolla kuristamatta elintasoa. Uusi energiateknologia, mm. hukkalämmön hyödyntäminen mahdollistaa pienemmät päästöt.
Kai Mykkänen kantoi murhetta ilmastokeskustelun polarisoitumisesta.
– Jos halutaan sujuvaa liikennettä, niin M2P vie vähän tilaa, mutta ne ovat myös käyttövoimamuutoksen osalta vietävissä nopeammin läpi kuin nelipyöräiset perheautot, Mykkänen totesi.
Hän piti myös tolkuttomana sitä, että autovero niiden osalta on kaksinkertainen autoihin verrattuna.
– Ero vielä korostuu vähäpäästöisissä ajoneuvoissa, Mykkänen ihmetteli.
Kuvassa vasemmalta LVM:n Sabina Lindström, keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.
Moottoripyörä on mahdollisuus
Parlamentin avauksena käytiin läpi pikakierros siitä, onko M2P uhka vai mahdollisuus ympäristön parantamiseksi ja ruuhkien pienentämiseksi. Kaikki olivat asiasta sikäli samaa mieltä, että niiden tilankäyttö on tehokkaampaa, ne ovat energiatehokkaampia ja nimenomaan mahdollisuus. Yksi lisähyve on toimivuus syöttöliikenteessä. Sitäpaitsi kaikille eivät sovi samat kuljetusmuodot.
Esille nostettiin myös M2P heikompi turvallisuus, joka voi olla uhka, mutta toisaalta suomalaiset motoristit ovat kiinnostuneita turvallisuudesta ja kouluttautuvat jatkuvasti.
Liikennetilan käyttö
Osio avattiin esittelemällä SMOTOn Mobility test viime vuodelta. Siinä M2P osoittautui nopeammaksi kaupunkiliikenteessä kuin henkilöautot, vaikka liikennejärjestelmä suosii niitä.
Keskustelua herätti mm. bussikaistan käytön salliminen moottoripyörille, mopoillahan saa jo ajaa niillä. Toisaalta joukkoliikenne on kaupunkiliikenteen runko, eikä sen sujuvuutta saa uhata. Mopot ja mp:t ovat valtaosaltaan aika vanhoja, joten niitä on vaikea saada automaation piiriin. Bussikaistoilla kokoero voi myös olla ongelma, pienempi autokaistoilla.
Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala muistutti, että joukkoliikenteen ensisijainen tehtävä on kuljettaa massoja, ja että sitä ei saa vaarantaa.
– Liikenteen automatisoinnissa suojaamattoman tienkäyttäjän kannalta järjestelmän pitäisi kestää kaikki inhimilliset virheet. Niitä ei saada kaikkia koskaan pois, mutta järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se kestää sen, joko kontrolloimalla ajoneuvon kuljettajaa, tai varoittamalla tätä, totesi Traficomin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.
Toisaalta kun ollaan siinä vaiheessa, että ajoneuvojen järjestelmät kommunikoivat ajon aikana keskenään, kaikki hyötyvät siitä; onnettomuuksien ja kuolinkolareiden riskit pienenevät.
Lainsäädännön kannalta systeemin on pystyttävä huomioimaan kaikki tilanteet, mutta miten lainsäädäntö tehdään mahdollistavaksi, että se antaa tilaa uusille teknologisille ratkaisuille?
Koulutuksen merkitys tuli esille tässäkin: millainen on moponkuljettajan oppimisen taso, kun tämä tulee liikenteeseen, tunnetaanko sääntöjä riittävästi? Ovatko käsittelytaidot kunnossa, jolleivät, niin vie huomiota liikenteen lukemiselta. Kaistojen välissäajo vaatii koulutusta – myös autoilijoille.
Oslossa sähköautot komennettiin jo pois bussikaistoilta kun niitä vain alkoi jo olla liikaa.
Traficomin Marko Sillanpää
Työmatkaliikenne M2P-ajoneuvoilla
SMOTOn selvityksen mukaan 70 % motoristeista ajaa myös työmatka-ajoa, keskimäärin 1800 km / vuosi.
Todettiin, että osuus on merkittävä, ja pohdittiin sitä, miten M2P saataisiin luontevasti osaksi työmatka- ja liityntäliikennettä. Ongelmaksi osoittautuivat ajoasun ja kypärän käyttö sekä vaihto siviilivaatteisiin työmatka-ajossa.
Liityntäliikenteessä taas, missä säilyttää moottoripyörä, mihin laittaa kypärä? Yksi vaihtoehto voisivat olla ulkopuolisen palveluntarjoajan lukolliset säilytyslokerot liityntäliikenteelle järjestetyissä liityntäparkeissa tai vastaavissa. Ne myös tarvitsisivat M2P-dedikoitua pysäköintitilaa.
SMOTOn Veli-Pekka Ratinen valisti Parlamentin osanottajia mm. sähköskoottereiden akuista. Taustalla SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.
Ilmaiset mp-pysäköintipaikat ja vaatteiden vaihtomahdollisuus samalla tavalla kuin polkupyöräillen töihin tuleville lisäisivät työmatka-ajoa.
Myös sähköisten latauspisteiden harvuus herätti keskustelua: kyse on muna-kanaongelmasta, joka ratkennee yhteiseen tahtiin sähköajoneuvojen lisääntymisen myötä.
Kun mopon saa parkkeerata mihin vain, niiden käyttö lisääntynee.
M2P käyttö kesäisin työmatkoihin on myös ekoteko silloin, kun siirtyminen tapahtuu yksityisautosta kaksipyöräiseen.
Turvallisuuden osalta suurin yksittäinen motoristien kuolemaan johtava onnettomuustyyppi on tieltä suistuminen, jota taas kaupunkiliikenteessä ei tapahdu. Siellä yleisin on peräänajo, joka toisin kuin autoille, voi aiheuttaa M2P:lle henkilövahinkoja.
Vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom ja Kalle Parkkari Onnettomuustietokeskus.
Moottoroidut kaksipyöräiset ja ympäristövaikutukset
Osion avauksena oli kaavio uusien autojen ja moottoripyörien hiilidioksidipäästöistä. Ero suhteessa autoihin on todella suuri.
Todettiin, että sähkö on helpointa tankata kaupunkioloissa ja lyhyillä matkoilla mutta myös muut tutkimuksen myötä kehitettävät polttoainevaihtoehdot on muistettava, kuten esimerkiksi biopolttoaineet vetypolttokennoisia kulkuvälineitä unohtamatta.
Sähkömoottoripyörien ajomatka latauksella vielä pieni, esim. noin 180 km, latausaika pitkä. Tosin akkujen kesto kasvaa ja latausaika lyhenee uusien teholatausasemien myötä.
Sähköskoottereissa myös vaihdettavia akkuja, joten ei niin ongelma.
Kaipailtiin tukea sähköisten motorisoitujen kaksipyöräisten hankintaan, mutta samalla todettiin, että tuet eivät välttämättä ratkaise mitään.
Moottoripyörien romutuspalkkion nähtiin sen sijaan uusivan mp-kantaa ja samalla parantavan turvallisuutta mm. uusien moottoripyörien ABS-jarrujen myötä. Samalla kulutus ja päästöt pienenevät. Ruotsissa esimerkiksi mp-onnettomuuksien määrä laski 38 % ABS-jarrujen myötä.
Liikenteen verokertymän parlamentti totesi laskevan nykyisillä verotusperusteilla varsinkin kun verotus kohdistuu päästöihin, jotka pienenevät jatkossa. Veroja pitänee jatkossa kerätä enenevästi siellä, missä kulutusta syntyy.
300 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta tieverkon kunnossapitoon tervehdittiin parlamentissa ilolla. Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajala totesi, että korjausvelkaa on nyt 2,6 miljardia euroa, joten päästään korjaamaan tilannetta. Tosin teiden kunnossapitäjä joutuu tasapainoilemaan korjattavien kohteiden ja uusinvestointien ristitulessa.
Väyläviraston Pekka Rajala iloitsi tiemäärärahojen vuotuisesta tasonkorotuksesta.
M2P-ajoneuvoille riski huonokuntoisesta tiestöstä on suurempi, koska kaatumisen vaara on olemassa toisin kuin nelipyöräisille.
Sabina Lindström kertoi tietulleista keskusteltaessa, että hallitus on säätämässä lakia, joka mahdollistaisi tietullien käyttöönoton Suomessa. On sitten kuntien tehtävä pohtia tullien toteuttamista.
Todettiin myös sitä pohdittaessa M2P:stä ruuhkien ratkaisijaa, että se, mitä kulkuvälinettä käyttää on lopulta henkilökohtainen ratkaisu. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä käy kaikille, ja on muistettava, että ajossa moottoripyörä vaatii samanlaisen tilan liikenteessä turvaetäisyyksineen kuin auto.
Viimeisen kilometrin haaste
– Jääkö M2P väliinputoajaksi? Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategia kyllä etenee. M2P pitäisi ottaa mukaan KäPyyn, pohti Kai Mykkänen.
Liikenneverkon ensimmäiseksi tehtäväksi kaupungeissa todettiin ”tehokas massojen kuljettaminen”. Tukevien toimenpiteiden pitää olla aitoja vaihtoehtoja henkilöautoille. Millä henkilö liikkuu, mitkä ovat yksikköpäästöt. Mikä on tilankäyttö, melu ja pienhiukkasten määrä?
Todettiin, että henkilö tekee arvovalinnan siirtyessään moottoripyöräilyyn, asenteisiin voisi vaikuttaa kampanjoimalla. Moottoripyöräily tarkoittaa vapautta, ja identiteetti liitetään helposti siihen. Perusteet ovat olemassa, miksi M2P pitäisi lisätä.
Lupauskierros ja loppuyhteenveto
Lopuksi käytiin osallistujien kesken nopea kierros siitä, mitä itse kukin Motoparlamentin panelisti lupaa seuraavan vuoden aikana tehdä M2P:n eteen.
Lupaukset ulottuivat valistuksen lisäämisestä, koulutuksen tehostamiseen ja hallituksen hiillostamiseen sekä tieverkon parantamiseen. LVM:n Sabina Lindström lupasi jatkaa hyvää dialogia SMOTOn kanssa.
IX Motoparlamentin moderaattori Tomi Karmaluoto teki tapahtumasta yhteenvedon.
”Kun lähdimme liikkeelle, totesimme että M2P ei ole uhka. Automatisoinnissa on otettava moottoripyörät huomioon, turvallisuus edellä. Joukkoliikenneturvallisuus on haaste bussikaistoille mentäessä, mutta se on taklattavissa ja mahdollista.
Työmatkaliikenteestä on todettava, että latausinfra on vielä muna-kana-asteella. Ja mihin se kypärä pitäisi laittaa, mihin mp pitäisi laittaa?
Energiankulutus: vaihtoehtoiset polttoaineet sähkö, kaasu, vety – emme vielä sitä tiedä.
Romutuspalkkio mahdollistaisi sitä, että mp-kanta meillä kehittyisi.
Kuuma peruna: tietullit. Helsingin keskustatunneli mainittu. Käpy-strategia, ensin kävely, sitten moottoripyörät ja myös joukkoliikenne.
Ei vastakkainasettelua, vaan yhteispeliä.”
Koko IX Motoparlamentti yhteiskuvassa.
IX Motoparlamentin panelistit:
Osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tieliikennejohtaja Pekka Rajala, Väylävirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Traficom
Kansanedustaja Kai Mykkänen
Kansanedustaja Arto Pirttilahti
Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus / LVK
Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
Asiantuntija Marjo Immonen, Traficom
Projektipäällikkö Mika Kulmala, Tampereen kaupunki
Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry.
Tilaisuuden moderaattorina toimi SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.
Katso Motoparlamentin tallenne SMOTOn YouTube:sta: https://youtu.be/zPjtLvO9qt4