Suomessa järjestetään seuraavat EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuun 10. päivä 2024. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä 15 valitaan Suomesta Euroopan parlamentin jäseniksi seuraaviksi viideksi vuodeksi. Suomen Motoristit ry SMOTO kysyi ehdokkailta kolme kysymystä. Vastauksia tuli seuraavilta EU edustajapuolueilta: Perussuomalaiset, SDP, KD ja Vasemmistoliitto.

Kysymykset ja muutamia poimintoja vastauksista:

Vastanneista EU ehdokkaista 90 % ei kannata MP-katsastusta.

1. Pitääkö teidän mielestänne mopot ja moottoripyörät tuoda vuosittaisen katsastuksen piiriin?

• Ei missään nimessä. Katsastusdirektiivin implementointi Suomessa olisi täysin tarpeetonta, eikä sillä saavutettaisi mitattavia hyötyjä liikenneturvallisuudessa.
• Ei pidä, tieliikenteessä tapahtuva valvonta on toimivampi ratkaisu.
• Ei pidä. Viittaan tutkimukseen, jonka mukaan tämä ei ole ollut olennainen tekijä onnettomuuksissa.
• Ei pidä. Olisi kohtuutonta varsinkin ottaen huomioon lyhyen käyttökauden Suomessa. Mielestäni asia ei pitäisi kuulua EU:lle lainkaan.
• Ei pidä tuoda, sillä siitä aiheutuu isoja kustannuksia moottoripyöräharrastajille ja nuorille, jotka mopoilevat.

2. Pidätkö moottoripyöräilyä hyvänä ja turvallisena tapana liikkua?

• Kyllä pidän. Pääsääntöisesti kaksipyöräisten käyttäjät ovat vastuullisia liikkujia.
• Suomen tiestön kunto pitäisi olla paremmassa kunnossa, jotta pyörällä on turvallista ja miellyttävää ajaa.
• Harrastuksen ohella tulisi yhteiskunnallisesti keskustella myös moottoripyörien merkityksestä työmatkaliikenteelle.

3.  Miten edistäisit moottoripyöräilyä liikkumismuotona?

• Liikennesuunnittelussa huomioiminen ja suunnittelun toteuttaminen käytännön toimissa. Liikenteen verotuksen uudistamisen yhteydessä pitäisi huomioida myös sähkömoottoripyörien kestävä verokohtelu.
• Tieliikenneratkaisuissa tulisi huomioida moottoripyörät nykyistä laajemmin. Polkupyöräilijöille kyllä rakennetaan ratkaisuja julkisella rahalla, mutta motoristeja palvelevaa edunvalvontaa ja lainsäädäntöätyötä on verrattain heikosti. Olen valmis tekemään yhteistyötä SMOTO kanssa erityisesti komission ehdotusten seurannassa ja ennakkovaikuttamisessa.
• En ainakaan hankaloittaisi tai rajoittaisi sitä kuten vaikkapa mainituilla katsastuskäytännöillä tai lisäveroilla.

Europan komissio antoi esityksen neljännestä ajokorttidirektiivistä 1.3.2023. Nykyinen ajokorttidirektiivi on vuodelta 2006. Direktiivin uudistuksen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen. Vaikka liikennekuolemien määrä on EU:ssa pudonnut vuodesta 2001 yli 60 %, on hyvä kehitys viime vuosina hidastunut. Komissio julkaisi vuonna 2019 uudet tavoitteet kohti ”Vision Zero”:a. Tavoitteena on vähentää liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrää 50 % aikavälillä 2020-2030 ja nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä. Osana tätä tavoitetta komissio käynnisti ajokorttidirektiivin päivityksen osana tieturvallisuuspakettia. Toinen tavoite oli vapaa liikkuvuus EU:n siellä.

Komission esityksessä on mm:

• A- ja B-ajokorttien maksimi voimassaoloaika 15 vuotta, C- ja D-korttien voimassaoloaika 5 vuotta. Uusi ajokorttiluokka: B1, raskaat nelipyörät, maksimi nopeus 45 km/h. Tämä vastaisi Suomen jo kerran haudattua suunnitelmaa ”kevytautoluokasta”.
• Jäsenvaltioilla olisi edelleen liikkumavaraa ikärajojen suhteen.
• Jäsenvaltiot voisivat antaa oikeuden ajaa A1-moottoripyörää B-kortilla.
• 17 vuotta täyttänyt, mutta alle 18-vuotias saisi ajaa autoa vain vähintään 25 v. aikuisen seurassa.
• Uusille ajokortin suorittajille 2 tulisi vuoden koeaika. Ko. aikana olisi nollatoleranssi promilleille.
• Ajokortit olisivat vaihtokelpoisia jäsenmaiden välillä.
• Jäsenmaiden välillä olisi ajokorttitietojen vaihtoa.
• Mobiiliajokortti (sähköinen ajokortti).

Moottoripyörien ajokorttiluokkiin ei ehdotettu merkittäviä muutoksia, mm. ikärajat ja pääsyvaatimukset olisivat ennallaan. FEMA (Federation of European Motorcyclists’ Association), joka edustaa 20:a moottoripyöräilijöiden järjestöä 16 EU-maasta, on pyrkinyt vaikuttamaan komission A2->A-ajokortin porrastuksen poistamiseksi, koska siitä ei ole osoitettu olevan hyötyä. Ajokortin tutkintovaatimuksiin kuuluu käsittelykoe, joka tulisi FEMA:n mielestä korvata enemmän liikenteeseen valmentavalla koulutuksella. Tähän ei esitetty muutoksia. Komission esitys oli niiltä osin pettymys. Se oli kuitenkin pientä siihen verrattuna mitä olisi tulossa Euroopan parlamentista.

Ajokorttidirektiiviesityksen käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti käsitteli direktiiviesitystä keväällä 2023. Sen liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) nimitti puheenjohtajansa Karima Delli:n (Vihreät, Ranska, Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) raportoijaksi. Delli:n raportti julkaistiin englanniksi 19.7.2023. Raportissaan hän esitti 198 muutosesitystä direktiiviin. Joukossa oli merkittäviä kiristyksiä direktiivin vaatimuksiin. mm.

• Uusi B+-ajokorttiluokka, jolla saisi ajaa yli 1800 kg henkilö- ja pakettiautoja. B-kortti oikeuttaisi vain alle 1800 kg autoon.
• B1-luokka poistettu.
• Porrastetut maksiminopeudet eri ajokorttiluokille niin autoille kuin moottoripyörille, mm. A1 90 km/h, A2 100 km/h, A 110 km/h, B 110 km/h, B+ 130 km/h.
• Teoria ja käytännön kokeet kaikkien ajokorttien suorittamiseen.
• A- ja B-korttien voimassaoloaika 10 vuotta.
• AM(mopo)-kortin ikärajat 16-18 vuotta (komissio 14-18 v).
• AM-korttiin tarvittaisiin teoriakoe, lääkärintarkastus ja minimi hyväksytty koulutus.
• -kortilla ei saisi ajaa AM-luokan mopoa, ellei ole suorittanut MP-harjoittelua.
• A1-kortin minimi-ikä 18 vuotta (komissio 16 v).
• B-kortin minimi-ikä 18 vuotta (komissio 17 v).
• 24 v ikäraja, jolla pääsee suoraan A-korttiin, poistuisi, ts. A vaatisi aina A2:n pohjalle.
• B+-kortin saisi vasta ajettuaan 2 vuoden koeajan B-kortilla.
• Jäsenvaltioilla ei olisi oikeutta laskea ikärajoja.
• Uudet, koeajalla olevat kuljettajat eivät saisi ajaa klo. 0-6 välisenä aikana.
• Lääkärintarkastus aina ajokortin uusimisen yhteydessä.
• Ikääntyneille 60 ikävuodesta lähtien tihennetyt lääkärintarkastukset.
• EU-laajuinen pisteytysjärjestelmä ajokorteille.

Ja jottei tämä olisi liian yksinkertaista, parlamentin ryhmät ovet tehneet direktiiviesitykseen 595 (!) omaa lisäystään, joista parlamentti keskustelee ja äänestää joulukuun alussa.

Vaikutukset moottoripyöräilyyn

Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat lisää pääsyvaatimuksia moottoripyöräkortteihin ja vaikeuttaisivat niiden hankkimista. Tiukemmat vaatimukset myös nostaisivat ajokortin hintaa ja sen hallinnollista taakkaa. A1-kortin merkitys vähenisi olemattomiin, mikäli sille tulisi 18 v ikäraja. Myös A-kortin ajaminen vaikeutuisi merkittävästi, koska sitä ei enää saisi suoraan 24 v ikäisenä. Moottoripyöräalalle ja harrastajille nämä olisivat todella huonoja uutisia.

Näiden lisäksi ehdotuksessa on selkeästi moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuutta vaarantava esitys. Yli 1800 kg henkilöautolla saisi ajaa 130 km/h (missä sallittua) ja A-luokan moottoripyörällä korkeintaan 110 km/h samalla tiellä. Jokainen moottoripyörällä ajava tietää, että ehdotuksessa ei ole järjen hiventäkään. Suuret nopeuserot ajoneuvojen välillä aiheuttavat turhaa ohitustarvetta ja turvatonta kyttäilyä muualla kuin moottoriteillä.

SMOTO (Suomen Motoristit ry) ja FEMA vastustavat Euroopan parlamentin direktiiviesitykseen tekemiä lisäyksiä. SMOTO vastustaa komission esittämää B1-luokan ajokorttia. SMOTO kannattaa komission esitystä oikeudesta ajaa A1-moottoripyörää B-kortilla ja ko. käytännön muuttamista EU-laajuiseksi kaikkiin jäsenmaihin.

Miten ajokorttidirektiivin käsittely jatkuu?

Euroopan parlamentti käsittelee esitystä 25-26.10.2023 ja äänestää lisäyksistä 7.12.2023. Tämän jälkeen asia siirtyy EU:n ministerineuvoston käsittelyyn. Esitystä käsittelevät ministerineuvoston jäsenet ovat jäsenmaiden liikenneministereitä. Mikäli neuvosto ja parlamentti eivät ole yhtä mieltä, asian käsittely palaa takaisin parlamenttiin, kunnes yksimielisyys on saavutettu. Pyrimme vaikuttamaan Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon, jotta direktiiviesitys pysyisi tulevien moottoripyöräilijöiden kannalta järkevänä.

Suomen Motoristit ry

EU:n liikennevakuutusdirektiivin 2021/2118 kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 30.1.-26.3.2023. Työryhmän mietintö oli laadittu lakiesityksen muotoon. Kyseessä oli siis luonnos liikennevakuutuslain muutoksista. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii aikanaan lakiesityksen eduskunnalle luonnoksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella.

Esityksessä oli useita merkittäviä muutoksia nykyiseen liikennevakuutuslakiin. Hitaat tai kevyet ajoneuvot eivät kuuluisi ajoneuvon määritelmän piiriin ja jatkossa alle 25 km/h kulkevia ja alle 25 kg painavia moottoriajoneuvoja ei tarvitsisi vakuuttaa. Liikenteeseen käyttäminen ei olisi riippuvainen ajoneuvon ominaisuuksista tai siitä, missä ajoneuvoa käytetään ja onko ajoneuvo paikallaan vai liikkeessä. Nykyisessä laissa olevaa ”liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu- tai testaustarkoituksiin” -poikkeusta ehdotetaan poistettavaksi. Kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneelle ajoneuvon kuljettajalle itselleen aiheutuneita henkilövahinkoja ei korvattaisi enää kyseisen ajoneuvon vakuutuksesta. Lisäksi esityksessä oli muutoksia mm. vahinkohistoriatietojen välitykseen, korvausedustajasta, korvauksiin vakuutusyhtiön maksukyvyttömyystilanteessa ym.

Lausunnossaan SMOTO kannatti liikenteestä eristetyn alueen määritelmän, ts. liikennevakuutuslain 1 §:n 3. momentin, poistamista. Liikenteestä eristetyn alueen määritelmä on ollut epämääräinen. Aiemmin lain valmistelussa sitä on tulkittu tiukasti, mutta se on antanut mm. vakuutusyhtiöille mahdollisuuden tulkintoihin. Ko. momentin poistaminen selkeyttäisi tilannetta harrastajan kannalta mm. moottoriradoilla tapahtuvassa omaehtoisessa ajoharjoittelussa. Liikennevakuutus vaadittaisiin ja se olisi silloin varmasti voimassa.

Mietinnön mukaan kilpailuissa ja niihin tähtäävässä harjoittelussa ei liikennevakuutuksen kuljettajapaikkasuoja olisi enää voimassa, vaan kuljettajan henkilövahingot korvattaisiin lisenssivakuutuksista. Liikennevakuutus jäisi kuitenkin voimaan kolmansien osapuolien vahinkojen varalta. Tämä saattaisi näkyä edullisempina vakuutusmaksuina tietyissä MP-ajoneuvoryhmissä.

SMOTO painotti lausunnossaan, että lakiluonnoksen teksti ja perustelut on kirjoitettava niin selkeästi, että vakuutusyhtiöiden ei ole mahdollista tulkita asiaa toisin. Nykykäytännössä on vakuutusyhtiöiden välillä eroja. On tärkeää, että mm. moottoripyöräilyn harrastajien moottoriradoilla tapahtuvaa omaehtoista ajoharjoittelua ei tulkita lajiharjoitteluksi ja siten toiminnaksi, jossa ei vaadittaisi liikennevakuutusta.

Lue SMOTOn lausunto tästä.