Liikenteen verotuksen uudistamista selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 18.5.2020, joka uutisoitiin näyttävästi.
SMOTO odotti työryhmän käsittelevän myös moottoripyörien verotusta ja viimeinkin ehdottavan sen saattamista liikenteen päästövähennyksiä suosivaksi. Petyimme valtiovarainministeriön (VM) linjaan jälleen kerran.
Moottoripyörien autovero
Moottoripyörien autovero on keskimäärin 2,6-kertainen vastaavan hiilidioksidipäästötason henkilöautoon verrattuna. Uuden moottoripyörän ostaja voi joutua maksamaan pahimmillaan 4,5-kertaisen autoveron henkilöautoon verrattuna. Moottoripyörillä ei ole ajoneuvoveroa, jonka on arveltu selittävän eroa. Laskelmiemme mukaan moottoripyöräilijät maksaisivat takaisin korkeamman autoveron erotusta henkilöauton ajoneuvoveron suuruisena vuotuisena maksuna keskimäärin 50 vuotta. Ajoneuvoveron puute on siis huono selitys.
Uudet moottoripyörät ovat pienempipäästöisiä kuin henkilöautot. Työryhmän kaavailemat muutokset verotukseen, autoveron alennus pienipäästöiselle autoille ja ajoneuvoveron alennus keskipäästöisille autoille, kasvattaisivat verotuksen kuilua henkilöautoihin verrattuna edelleen. Raportti ei sisällä mitään pohdintoja siitä, miten moottoripyörien verotus tulevaisuudessa tukisi siirtymistä vähäpäästöisempään liikenteeseen. Raportissa on muutaman tilastoluvun lisäksi mainittu moottoripyörien verotuksesta vain:
Moottoripyörien ja muiden L-luokan ajoneuvojen vero on moottorin iskutilavuudesta riippuen 9,8–24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on kuitenkin aina 9,8 prosenttia verotusarvosta. Iskutilavuuden on katsottu karkealla tasolla kuvastavan moottoripyörien päästöjä. Moottoripyörien autoveroa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi muuttaa moottoripyörän tyyppihyväksyttyyn hiilidioksidipäästöön perustuvaksi. Tämä johtuu osin siitä, ettei moottoripyörien päästötasoja mitata täysin samalla tavalla kuin autojen. Päästöohjauksen kannalta moottoripyörien ja henkilöautojen päästölukemia ei muutenkaan voitaisi suoraan verrata toisiinsa, sillä henkilökilometriä kohti päästövaikutus on erilainen. Lisäksi eri ajoneuvoryhmiin on katsottu valtiontaloudellisista syistä tarpeelliseksi kohdistaa eri tasoista verotusta.
Raportin väitteet
Raportti siis toistaa VM:n jo monta kertaa kuullun mantran, jossa moottoripyörien verotuksen kehittäminen tyrmätään ylimalkaisilla perusteilla. Selkeästi kuitenkin SMOTOn esittämä vaatimus hiilidioksidipäästöön pohjautuvaan veroon siirtymiseksi on kuultu ja sitä on kommentoitu. Tarkastellaanpa raportin mainitsemia perusteluita tarkemmin.
Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on kuitenkin aina 9,8 prosenttia verotusarvosta
Sähkömoottoripyörän autovero on 9,8 %, kun se on sähköautolla vain 2,7 %. Sähkömoottoripyörän ostaja maksaa siis 3,6-kertaisen autoveron sähköautoon nähden eikä saa siihen hankintatukea. Sähkömoottoripyörän käytön ja valmistuksen hiilijalanjälki on murto-osa sähköautosta. Sähkömoottoripyörä on oivallinen kulkuvälinen mm. kaupunkiliikkumiseen. Miksi siis siirtymistä sähkömoottoripyöriin ei tuettaisi samalla tavalla kuin sähköautoihin? Mikäli työmatka-autoilija ostaisi sähköskootterin, työmatka-ajon hiilijalanjälki henkilöautoon, myös sähköautoon, verrattuna putoaisi murto-osaan. Sähkömoottoripyörien korkealle verotukselle ei ole mitään perusteita, jos liikenteen sähköistymistä halutaan muutenkin tukea.
Iskutilavuuden on katsottu karkealla tasolla kuvastavan moottoripyörien päästöjä
Moottoripyörien polttoaineen kulutus korreloi jossain määrin niiden moottorien kuutiotilavuuden kanssa, mutta veroporrastuksen sisällä on moottoripyörätyyppejä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pieniä suhteessa moottorin kokoon nähden, joka johtaa hyvin korkeaan, jopa 4,5-kertaiseen, veroon niiden hiilidioksidipäästöihin verrattuna.
Moottoripyörien päästötasoja ei mitata täysin samalla tavalla kuin autojen
Onneksi ei. Moottoripyörille tuli EURO4-luokituksen myötä jo vuonna 2016 pakolliseksi WMTC-päästömittaus, joka on huomattavasti edistyneempi mittausmenetelmä kuin silloin henkilöautoilla käytössä ollut NEDC. WMTC:n tasoinen mittausmenetelmä – WLTP – tuli henkilöautoille käyttöön vasta vuonna 2019, kun henkilöautojen todellisen polttoaineen kulutuksen ja NEDC-mittaustavan välinen ero oli kasvanut yli 30 %:iin ja autonvalmistajat keksineet mitä kielikuvituksellisempia keinoja huijata testeissä. EU:n oli lopulta pakko vaihtaa mittausmenetelmää. Se, ettei moottoripyörien mittausmenetelmä ole täsmälleen sama, johtuu siitä, että WMTC on kehitetty kaksipyöräisille. Mittausmenetelmän eroavaisuus on täysin keksitty peruste sille, että moottoripyörien verotusta ei voisi perustaa niiden hiilidioksidipäästöihin.
Henkilökilometriä kohti päästövaikutus on erilainen
Henkilöautossa matkustaa tutkimuksesta riippuen keskimäärin 1,3-1,8 henkilöä. Moottoripyörien henkilömäärästä Suomessa ei löydy tutkimustietoa, mutta se on yli 1. Moottoripyörien päästövaikutuksesta henkilöautoihin verrattuna löytyy sen sijaan runsaasti tutkimustietoa.
Eri ajoneuvoryhmiin on katsottu valtiontaloudellisista syistä tarpeelliseksi kohdistaa eri tasoista verotusta
Tämä onkin mielenkiintoinen väite. Aiemmin VM on suoraan maininnut, että moottoripyörät katsotaan harrastusvälineiksi, joiden verotus voi olla siksi korkeampi. Valtiontaloudellinen peruste ei voi pitää paikkaansa, koska moottoripyörien autovero on vain n. 1 % luokkaa koko autoveron tuotosta. VM:n viime vuosina tekemät autojen autoveron muutokset ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen muutoksia autoveron vuotuiseen tuottoon, mutta moottoripyörien autoveron alle 10 miljoonaa euroa on sellainen osuus, johon ei voisi koskea. Suhteellisuudentaju ohoi..
Mikäli harrastuksia halutaan verottaa, herää kysymys, miksi asuntoautoja, asuntovaunuja, veneitä ym. harrastusvälineitä ei veroteta. SMOTOn tutkimuksen mukaan moottoripyörillä ajetaan työmatka-ajoa n. 18 % kaikista kilometreistä. Henkilöautoilla työmatka-ajoa on n. 25 %. Molemmilla muu ajo jakaantuu asiointiin, harrastuksiin, matkailuun ym. Olisiko aika tarkastaa tuota ”harrastusväline” käsitystä tässäkin yhteydessä?
Miksi VM on passiivinen tekemään muutoksia moottoripyörien verotukseen?
Tässä arvauksemme:
- Ongelman vähäisyys
- Moottoripyörät ovat Suomessa n. 2 % tieliikenteestä ja edustavat vain 1 % tieliikenteen polttoaineenkulutuksesta. Niillä ei siis pelasteta maailmaa.
- Veromuutosten vaikutus olisi joka tapauksessa pieni. Ei siis maksa vaivaa. Paitsi silloin, kun kaikkien täytyy osallistua päästötalkoisiin..
- Autoalan voimakas lobbaus
- Autoala on suunnittelussa mukana aina, kun autoilun verotusta aiotaan muuttaa. Sillä ei ymmärrettävästi ole kiinnostusta moottoripyöriin.
- Kaksipyöräisten vähäinen tuntemus
- Moottoripyörien luokittelu harrastusvälineeksi kertoo asenteesta, joka ei ole tätä päivää. Moottoroidut kaksipyöräiset on järkevä vähäpäästöinen liikkumismuoto, jonka tulee olla tasa-arvoinen muiden liikkumismuotojen kanssa.
- On helppoa toistella vanhoja mantroja ja välttää tekemästä muutoksia. Valtiontalouden kannalta vähäpätöiseltä tuntuva asia, niin epäoikeudenmukainen kuin se onkin, vaatisi selvityksiä.
Tietoa ja keinoja päästöohjausta varten kyllä löytyisi, esim. kysymällä SMOTOlta. Lie selvää, että SMOTOa ei työryhmän työssä kuultu, monia muita tahoja kyllä.