Koronakriisi on luonut useita haasteita yhteiskunnalle, niin viruksen leviämisen rajoittamisen, kuin talouden painopistealueiden priorisoinnin suhteen. Ihmisten liikkumisen tarpeet ovat muuttuneet turvaetäisyyksien säilyttämisen myötä pois julkisen liikenteen palveluista, kohti henkilökohtaista liikkumista. Työmatkaliikkumista eivät enää ohjaa hallituksen valitsemat vaihtoehdot kestävän liikkumisen muodoista, vaan ihmistet ovat alkaneet miettiä liikkumista omista lähtökohdistaan. Miten pääsen liikkumaan vaivattomasti ja alhaisin kustannuksin? Mikä on järkevä tapa liikkua? Hyviä kysymyksiä, joita olisi ollut syytä miettiä jo pitkän aikaa sitten.
Suositukset vs. käytäntö
Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana tehty erilaisia liikkumisen strategioita osana EU- liikennepoliittista linjausta ”Kohti kestävää liikkuvuutta” (2015), nk. valkoinen kirja. Siinä kirjassa on määritetty liikenteen kehitysstrategiat EU:n alueella, niin tieliikenteen, ilmailun, raideliikenteen kuin meriliikenteenkin osalta. Valkoinen kirja on tärkeässä roolissa mm. kasvihuonepäästöjen vähentämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tähtäävässä politiikassa EU:n alueella.
”kestävää liikkuvuutta koskevan unionin politiikan on perustuttava laajaan poliittisten välineiden kirjoon, jotta voidaan siirtyä kustannustehokkaalla tavalla vähiten saastuttaviin ja energiatehokkaampiin liikennemuotoihin”
”liikennemuotojen välisen tasapainon muuttaminen ei ole päämäärä sinänsä, mutta se on tarpeen, jotta liikkuvuus ei olisi yhteydessä nykyisen liikennejärjestelmän haittavaikutuksiin, joita ovat ruuhkat, ilman pilaantuminen, melu, onnettomuudet ja ilmastonmuutos” (kohti kestävää liikkuvuutta, 2015).
”Kävelyn ja pyöräilyn strategia”, ”toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045”, ovat esimerkkejä kotimaisista selvityksistä, joita käytetään päätösten tueksi mentäessä kohti tulevaisuuden liikkumista suomessa. Selvitysten mukaan kävely ja pyöräily yhdistettynä julkisen liikenteen käyttöön olisi ratkaisu ihmisten liikkumiseen. Sähköauto tai yhteiskäyttöauto soveltuisi pidemmille matkoille. Hyvä, mihin nämä johtopäätökset sitten perustuvat? Katsotaanpa:
- Kävely on tehokas liikkumismuoto alle kilometrin matkoilla.
- Pyöräily on tehokas liikkumismuoto alle 3 kilometrin matkoilla.
- Suomalaisten keskimääräinen työmatkan pituus on 12-15km.
Vaikka ”moottoroitu kaksipyöräinen”, ”moottoripyörä”, ”mopo” sanoja ei näistä selvityksistä löydy, voi ratkaisuja tehdä myös itse. Meillä on vapaus liikkua valitsemallamme tavalla myös rajoitusten aikana. Moottoroidut kaksipyoräiset ovat tutkitusti helppo, vähäpäästöinen ja kustannustehokas tapa liikkua työmatkat ja asiointimatkoja. Niiden käyttö kaupungeissa on oivallinen tapa vähentää ruuhkia, parkkiongelmia ja ilman pilaantumista. Moottoroitujen kaksipyöräisten päästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät autojen päästöjä ja niitä saa myös sähkömoottorilla varustettuna. Tietoa on siis saatavana oikeiden päätösten tueksi.
- Moottoroitu kaksipyöräinen tarjoaa etuja aikana, jolloin on syytä välttää julkista liikennettä, ilman kompromissia kestävän kehityksen periaatteisiin.
- M2P tarjoaa sosiaalista etäisyyttä liikenteessä.
- M2P liikkumisen osana suojavarusteet ovat normaali osa arkea.
- M2P on kustannustehokas tapa liikkua työ-ja asiointimatkat poikkeusaikana kuin niiden jälkeenkin.
Muutama sana turvallisuudesta. Kävely, pyöräily, mopoilu ja moottoripyöräily ovat kaikki suojaamattomia tienkäyttäjiä liikenteessä. Moottoripyöräilyssä ja mopoilussa suojavarusteet ovat vaatimus, toisin kuin kävelyn ja pyöräilyn osalta. On syytä kuitenkin huomioida, että isossa kuvassa suurin riski suojaamattomille tienkäyttäjille ovat autoilijat. Autoilijoiden kyky huomioida muita tienkäyttäjiä on laskusuunnassa. Risteyksissä ei katsota ympäristöön, suuntamerkkiä ei anneta hyvissä ajoin, jos annetaan ollenkaan jne. Kaksipyöräisen kuljettajan onkin erittäin tärkeää suhtautua varauksella jokaiseen kanssaliikkujaan tienpäällä, siten varmistat turvallisen liikkumisen.
Moottoripyöräilyyn sisältyy myös vastuullisuus. Moottoripyörä on ketterä, kiihtyy nopeasti ja mahtuu ahtaisiin tiloihin. On motoristin vastuulla liikkua siten, ettei oma liikkuminen aiheuta vaaratilanteita, onnettomuuksia ja kuormita turhaa terveydenhoitojärjestelmää poikkeustilan aikana.
Prätkällä töihin -päivä
Suomalaiset alan toimijat ja kansainväliset etujärjestöt järjestävät teemapäiviä edistääkseen moottoroitujen kaksipyöräisten käyttöä työ- ja asiointiliikenteessä. 2020 tapahtumat ovat 5.6. kansallinen Prätkällä töihin -päivä, sekä kansainvälinen Ride to Work Day 15.6.
Suomen Motoristit ry kannustaa ympäristöystävällisten liikkumismuotojen käyttöön turvallisesti ja muut huomioon ottaen. Työmatkaliikkumiseen liittyvää tietoa saat SMOTOn sekä alan toimijoiden nettisivuilta sekä seuraamalla keskustelua sosiaalisessa mediassa.